Turun Kauppahalli tarjoaa teetä ja sympatiaa

Tämä ei ole suoranaisesti kesäjuttu, koska Aivopari käy Turun Kauppahallissa tasaisesti ympäri vuoden. Mutta Kauppahalli on niin iso turkuus, että se ansaitsee paikkansa tässä blogissa.

Historiallinen Kauppahalli koristaa Turun keskustaa.

Siellä on pari salaisuutta, nähkääs. Ensimmäinen on Turun Tee ja Mauste, jossa on harrastajallekin vastaansanomaton valikoima erilaisia teelaatuja: mustaa, vihreää ja valkoista kymmenissä eri sekoituksissa. Gunpowderia, ruoholehteä ja teekukkia. Vaikka ja mitä. Teen ja tarvikkeiden lisäksi Turun Tee ja Mauste myy esimerkiksi kuivattuja ruusunmarjoja, joista Vaimo etenkin syksyisin tai nuhaisena uuttaa kuumia juomia. Niinpä niin, ruusunmarjat pitäisi kai jaksaa kerätä itse. Hoovee, en jaksa. Ostan ja olen onnellinen. T: Vaimo

Pähkinöitä, nuudeleita, hedelmiä...
Kysymällä löytyy kaikkea.

Toinen salaisuus Turun Kauppahallissa on Kilimanjaro Shop. Ja nyt käsi ylös, kenellä muulla kuin Vaimolla alkaa aina tässä kohtaa soida päässä "les neiges du Kilimandjarooo..."? Tämän salaisuuden sisällä on itse asiassa kaksi alakohtaa: pähkinät ja thaimaalainen inkivääri. Kilimanjaro Shopin pähkinät ovat huippulaatuisia, vaikka kilohinnat ovat lähellä supermarketeissa yleistä Mr. Peanutia, jonka keskinkertaisesta laadusta Aivopari ei keksi tähän hätään tarpeeksi terävää ilmaisua.

Inkivääri taasen on mainio juttu juuri siksi, että se on thaimaalaista. Aivopari on löytänyt ketjukaupoista poikkeuksetta vain kiinalaista inkivääriä. Luomua tai ei, Kiinan maaperän saastuneisuus tekee thaimaalaisesta inkivääristä huomattavasti haluttavamman ostoksen kuin verrokkinsa. Välillä Vaimo sortuu Kilimanjaro Shopin tiskillä myös kuivattuihin hedelmiin. Karkkipäivän perustelee yleensä se, että esimerkiksi kuivatut baaanilastut on makeutettu pienellä määrällä hunajaa eikä käsitellyllä sokerilla. Elikkäs 2 - 0, Mr. Peanut. Käytännössä Pikku-Karhun vaunujen alakoppa yleensä täyttyy, ihan noin niin kuin pahan päivän varalle.

Jokisen lihaliike palvelee myös lemmikkejä.

Mahtuuko vielä yksi? Suurimman huomion kohteena Kauppahallissa on pääovelta tervehtivä Reino Jokisen lihakauppa. Aivopari on vielä noviisi tiskin hyödyntämisessä omiin tarpeisiinsa, mutta Pehmoinen saa täältä herkkuluunsa.

Lihakaupalla on oma tarjontansa perheen nelijalkaisille. Hinta jää helposti puoleen siitä, mitä lemmikkiliike veloittaa käntyistään ja luut ovat taatusti tuoreita. Ruoastaan tarkka Pehmoinen ainakin kelpuuttaa Kauppahallin tuotteet ruokavalioonsa, etenkin, kun saa itse olla mukana valitsemassa. Koirilta nimittäin ei estetä pääsyä Kauppahalliin, vaan ne saavat kulkea mukana ostoksilla.

Mikäli Kauppahallin aidosta, vanhanajan fiiliksestä haluaa nauttia, kannattaa siellä käydä kiireesti. Kunnostustyöt ovat hyvässä vauhdissa ja remontin myötä koko halli saa uuden esteettisen ilmeen. Sitä odotellessa Aivopari nauttii Kauppahallin nykyisestä värimaailmasta ja siitä, että tietää vielä hetken, missä mikäkin liike ja levähdyspaikka on.

Asiakkaiden iloksi pienyrityksillä on ihan ikioma huumorintajunsa.
Viimeksi Kaarinan Paakari mainosti kyltillä, jossa luki
"Ympäripyöreä tarjous: viisi munkkirinkilää vitosella!"