torstai 30. toukokuuta 2013

Kahvilla Navetassa

Lähdimme sunnuntaiselle vaunukävelylle Raunistulaan, suuntana kahvila Navetta. Raunistula on vain lyhyen kävelymatkan päässä Aivoparin lähtöruudusta, mutta viime kävelykierroksestamme tässä suloisessa kaupunginosassa oli ehtinyt kulua yli vuosi. Rinteiden ja kallioiden täyttämä alue on todella kaunis, joskin kunnostustöiden takia auki revityt tienpinnat vähentävät idyllin tavanomaista loistoa. Emme ole kyttääjiä, mutta näillä pikkuteillä on mukava viettää aikaa kauniita pihoja ja rakkaudella laitettuja puutarhoja katsellen. Olemme me vähän kyttääjiä. Pihaidyllikyttääjiä.

Osuimme paikalle tapahtumarikkaana päivänä: kävellessämme kohti kahvilaa bongasimme pihakirppiksen ja  Konsan kartanossa meneillään olevan Kylvöjuhlan. Kyllä, Kylvöjuhlan. Toisaalta, on ne Neitsytperunafestivaalitkin sieltä tulossa. Ja eilen oli Porkkanat korvissa -festaripäivä. Kaikkea sitä. Kartanon pihalla oli tusinan verran kojuja, joissa myytiin kaikennäköistä käsintehtyä. Sivuutimme juhlahumun (aisti sarkasmin pieni ja hento ote) ja siirryimme Navettaan. Takaovesta pääsi näppärästi lastenvaunujen kanssa sisään.
Kahvila Navetta löytyy Raunistulasta.
Navettarakennus on kutsuvan näköinen: punatiilinen ja hirsipuinen tila on koristeltu lehmäaiheisilla tauluilla ja wanhoilla tavaroilla. Salissa kynttilät valaisevat herkkää hämärää. Kuinka onkin mahdollista luoda tyylikäs hämärä keskelle toukokuista auringonpaistetta? No jaa, kai se aidossa navetassa on ihan mahdollista. Söimme paikan päällä leivottua pullaa ja jogurttipiirasta kahvin kyljessä. Vaimo kommentoi tyytyväisenä pullan olevan kuin äidin leipomaa. Ja huomautti Puolisolle tämän blogitekstin nähtyään, että ehkä sen leipoja jonkun äiti onkin ja Vaimo on siksi todennäköisesti (taas) oikeassa. Vaikka on Saarioistenkin sössö äitien tekemää ruokaa. Onneksi jotkut äidit vaan donkkaa tykimmin.

Vierailumme aikana Navetassa ei ollut ruuhkaa, ja positiivisena yllätyksenä kahvilan omistajat tulivat tervehtimään ja jututtamaan meitä. Juoruilusta Aivoparin mieleen jäi erityisesti navettarakennuksen hulppea 108 vuoden ikä ja sen purku-uhka 1970-luvulla. Mukava täti ymmärsi vieläpä hyvän päälle ihastellessaan ja naurattaessaan Pikku-Karhua. Kaiken kaikkiaan vierailu Navetassa oli pehmoisen kotoisa kokemus. Joko pian mennään uudestaan?

maanantai 27. toukokuuta 2013

Patsastelua

Nautimme kulttuuripääkaupungin tähteistä päivä toisensa jälkeen. Dagen efter -närpintä on ihan jees, kun jämät ovat erityisen hyvistä pirskeistä. Silti kyse on jääkaapin perukoilta kaivetuista herkuista, joista saa leikata pari kuivaa kohtaa pois ja sivellä hillolla, jotta maistuu paremmalta. Turun kaupunki on kieltämättä ahkeroinut kulttuurikuntoilureitistön kanssa ja ne innostavat meitä myöhäisherännäisiä tänä kesänä. Ahkerointi on kuitenkin tapahtunut vuonna 2011 ja reittikarttoja olisi syytä päivittää.

Lakituskäyttöön valjastettu Turun Lilja
on Wäinö Aaltosen käsialaa.

Viime aikoina pitkiä iltakävelyitä Pikku-Karhun kanssa on tullut vietettyä patsastellen ympäri Turun keskusta-aluetta. Patsasteluun on tarjolla vaihtoehtoja sen mukaan, kuinka pitkän lenkin haluaa tehdä. Aivopari on laiskana mutta suoritusintoisena jakanut pisimmän reitin eri illoille.

Reittikartta on kätevästi ladattavissa älypuhelimeen, vaikkakin vaatii Nomadi-ohjelman latauksen, eikä GPS:n avustuksella tarvitse käyttää päätään senkään vertaa, että keskittyisi pysymään kartalla. Lähes kaikki patsaat ovat tavoitettavissa Pikku-Karhun kera, mutta välillä Wanha Turku heittää rappusia kulkuesteeksi. Eipä silti, että se Samppalinnanmäen Hirvenpää -patsas olisi porrasjumppaa ansainnut - sarvipää oli kadonnut ja jalusta kumossa myllätyssä kukkapenkissä.

Mobiilikartta antaa lisätietoa jokaisesta reitille merkitystä patsaasta ja parhaimmillaan ilahduttaa kiinnostavalla trivialla Turun historiasta. Tiesitkö tai muistitko, että ilmaus "saapua kreivin aikaan" on saanut alkunsa Pietari Brahesta tai että Teatterisillan mutkitteleva kuvio esittää tontun lakkia, joka koskettaa hiuskiehkuraa?

Patsastelureitti on hauska, mutta sillä on auttamatta heikot lenkkinsä ja puuttuvat renkaansa: monesta patsaasta ei kerrota juuri mitään muuta kuin materiaali ja valmistusvuosi (me uskomme, että niillä olisi tarinansa kerrottavana!) ja reitistä uupuu lukuisia patsaita, jotka aivopari tietää näöltä vaan ei tunne niiden historiaa. Klikkaisit jo sitä refreshiä, Turun kaupunki. Jooko?

Tekopyhyydeltä välttyäksemme on todettava, että urakka on vielä loppusilaustaan vailla. Viimeinen kävelyretki tässä turkuudessa kun sattuu odottamaan aina sataman liepeillä asti. Ja saa varmaan muutaman päivän odottaakin, kunnes seurueen kaikki neljä jalkaa ovat toipuneet edellisistä.

Turku University Botanical Garden


Ruissalo is certainly the most beautiful area in Turku, and in its heart rests the gorgeous Turku University Botanical Garden, which is a must-see for those visiting Turku, and locals too.

We made our first excursion to the garden on Mother’s Day, when nature was already showing its greener side. The very best of the garden is certainly shown later in summer when the ponds are full of water lilies and most of the flora blossoming. The Botanical Garden does give some great sights each season, and of course the greenhouses are great throughout the year.   

Before starting our tour we visited the garden's cafeteria. Homemade sugary donuts and coffee were priced reasonably and what's even better, those donuts were so large that Wife gave half of hers for Husband to eat. The cafeteria also served a delicious-looking Mother's Day lunch, but we decided to eat later on.  

Our internal botanists were awaken when we started to go through plants and their latin names. "I really should have recognized this one" was the mainly used phrase in our romantic trip. Being interested in food and nutrition, it was no surprise we got our biggest kicks from spices and citrus trees. Many meters high cinnamon tree made Wife giddy with excitement, and vanilla plants forced us to acknowledge yet again that we don't know s**t about what our food looks like before it's processed. A huge grapefruit tree bending under the weight of its bright-yellow fruits made us wonder about the possible penalty one could get from a five-finger discount.

The best bits of this Turkuriocity are that the garden is open every single day, the outdoor garden is free of charge and, for our surprise, in addition to a stroller it's also acceptable to walk in the area with a dog (on a leash, people! Don't get carried away. We're still in Finland). Next time we'll visit here with Baby-Bear, using a local bus. It's unnecessary to burden a babysitter since it's very easy to have fun strolling around with your whole family.


A sculpture exhibition invigorated the otherwise dull Mother's Day scenery.


Facts:

  • The Garden is easily accessible with a car, local bus No 8 (Turku-Ruissalo) or with a bike
  • Open every day
  • Outdoor garden is free of charge and stroller-friendly
  • Indoor garden costs 3 euros (for students) and is a bit difficult to walk in with strollers or if you happen to be a fatso
  • Great sugary donuts and a dining possibility

The Samppalinna Swimming Stadium

The swimming season was officially opened in May 13th, when Samppalinna Swimming Stadium opened its doors. This summer you might want to swim-it like there's no tomorrow, because next year the stadium will be closed due to renovations.

To this couple Samppalinna has already offered a lot of amusement during last two weeks: Wife got a bracelet for the duty, with which it's easy to skip (the cashier), hop (through the gate equipped with an electronic eye) and swim for your life before the sun is even up. The Stadium opens at 6 am for early birds, so Wife makes it home refreshed by urea-free water before Baby-Bear has woken up.

Husband was lured into this luxury last weekend and together we found the long lost beautiful grass area on the hill top right next to the pools. We are decisive to have picnic-accessories next time we're swimming together and to sit down a bit further from the noise and concrete levels. It's also quite easy to visit Samppalinna with a stroller, so one doesn't need to get a babysitter to have a day filled with chlorite smell.

The stadium consists of a large pool (50 meters in length) with diving platforms, and of a children's pool with a slide. There's plenty of room to sunbathe or get outdoorsy with games like petanque in Samppalinna. Just remember to look up, climb the hill and you're in a green paradise. There's a kiosk by the pool, of course. You do need your daily portion of ice cream and coffee, don't you? (and mince pies! yells Wife to Husbands ear.)

The dressing rooms are big and well-kept. We would advice you to use slippers, though. Especially in the morning the stadium is a very social venue, but a fungus is a bit too codependent a friend to make. A steaming hot sauna is not for everyone, so there are two: the other one is for heavy-users, the other for people like Wife who don't need to make a statement, as she puts it. Mind you, stepping in a sauna means covering your own ass, so please take with a small towel. The stadium doesn't provide disposable covers. You also need your own shower gel and shampoo. For any person hygienic the, um, restroom facilities present a discomforting problem - no hand soap. None whatsoever. You might want to consider a desinfective spray or lotion of your own to carry with you.

Yet to be experienced, monday mornings are supposed to be fun at Samppalinna (at least if the greensleeves at the dressing room aren't taking Wife on a ride): at 7 am for twice the swimming fee you can participate in water aerobics.

Facts:
  • Students 3 euros
  • Open from 6 am on weekdays, from 8 am on weekends
  • Avert standing in line with a bracelet (to buy one costs you 7 euros)
  • Remember to always have a 50 cnt coin with you to access the lockers!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Samppalinnan maauimala


Turun uintikesä avattiin virallisesti toukokuun puolivälissä, kun Samppalinnan maauimala avasi ovensa. Tänä kesänä maauimalassa kannattaakin pulikoida sydämensä kyllyydestä, koska kesän 2014 uimala on suljettu kunnostuksen vuoksi.

Tälle aivoparille Samppalinna on tarjonnut tänä kesänä jo paljon hupia: Vaimo osti liikuntarannekkeen, jolle saa ladata opiskelijahintaisia uintikertoja ja kipaista aamu-uinnille kukonlaulun aikaan näppärästi ranneketta portin lukijaan vilauttamalla. Uimala avataan aamuvirkuille jo kuudelta, joten Vaimo on kotona ureattomasta kloorivedestä virkistyneenä jo ennen kuin Pikku-Karhu herää.

Puoliso houkuteltiin mukaan viikonloppuna auringonpaisteessa ja yhdessä löytyi kuntouinnin lisäksi jo unohduksiin jäänyt kaunis nurmialue altaiden viereisen mäen päältä. Päätimme seuraavalla yhteisellä uintikerralla ottaa piknik-kamppeet mukaan ja istahtaa ankeiden betonilaattojen sijaan pehmeälle nurmelle ja nauttia uimalan hälystä vähän kauempaa. Samppalinnaan voi ottaa kätevästi myös lastenvaunut mukaan, joten uimareissun ajaksi ei tarvitse hankkia lapsenvahtia. 

Maauimala koostuu yhdestä suuresta 50 metrin altaasta, jonka päädyssä on mahdollisuus uimahyppäillä,  sekä matalasta altaasta, jossa perheen pienimmät voivat pulikoida tai laskea vesiliukumäestä. Uimalan aitojen sisäpuolelta löytyy huomattavan paljon tilaa vaikka auringonottoon. Altaan reunalla toimii myös kioski, josta saa ainakin jätskiä ja kahvia, kenties muutakin asiaankuuluvaa naposteltavaa (lihapiirakoita! huutaa Vaimo).

Maauimalan pukuhuonetilat ovat isot ja siistit. Suositeltavaa on kuitenkin varata sandaalit mukaan matkaan. Etenkin aamuaikaan uimala on varsin sosiaalinen paikka, mutta jalkasieni on vähän turhan läheisriippuvainen uudeksi ystäväksi. Saunoja löytyy kaksi, tulisten ja mietojen löylyjen ystäville omansa. Saunomista suunnittelevan kannattaa varata pefletti mukaan omasta takaa, kertiksiä ei ole tarjolla. Omasta takaa täytyy muistaa myös suihkusaippua. Hygienistille suuri ongelma ilmenee wc-tiloissa: paperia löytyy, käsisaippuaa ei. Jos hätä on suuri, kannattaa käsidesi pitää lähellä.

Vielä on kokeilematta vesijumppa, johon on mahdollisuus maanantaiaamuisin seitsemältä. Hintaa ohjatulle jumppatunnille tulee kaksin verroin perusmaksuun verraten, mutta pukukopissa kohdattujen tätien mukaan tunnille todella kannattaa mennä. Ne tädit oli siis siellä naisten puolella.

Maauimalassa voi harjoitella uimahyppyjä.


Faktoja:
  • Opiskelijahinta 3 euroa
  • Avoinna arkisin klo 6 alkaen, viikonloppuisin klo 8 alkaen
  • Rannekkeella vältät jonottamisen (rannekkeen ostohinta 7 euroa)
  • Muista ottaa mukaan 50 sentin kolikko pukukaappia varten!

lauantai 25. toukokuuta 2013

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Ruissalo on varmasti Turun kauneinta aluetta, ja sen ytimessä sijaitseva kasvitieteellinen puutarha on ehdoton vierailukohde niin paikallisille kuin Turussa vierailevillekin. 

Aivopari teki ensimmäisen ekskursionsa puutarhaan keväällä, äitienpäivänä. Parhaat puolensa ulkopuutarha näyttää vasta myöhemmin kesällä, kun lumpeet kasvavat ja monien kasvien kukat puhkeavat. Alueella riittää kuitenkin nähtävää myös muille vuodenajoille, ja sisäpuutarhan kasvihuoneet ovat upeita vuoden ympäri.

Ennen kierrosta ulkopuutarhassa piipahdimme sisätiloissa kahvilla. Itsetehtyjen ja maistuvien munkkikahvien hinta ei päätä huimannut ja kokoa löytyi. Hyvä Puolison kannalta - Vaimon sokerimunkki päätyi silmän välttäessä Puolison ahnaaseen kitaan. Tarjolla oli myös houkuttelevan näköinen äitienpäivälounas, johon lopulta päätimme olla kajoamatta.

Sisäinen botanisti heräsi molemmissa, kun kasveihin kiinnitettyjä latinankielisiä nimikylttejä alettiin käydä läpi. Romanttisen kävelyn motiivilauseeksi muodostui "kyllähän tämä olisi pitänyt tunnistaa". Suurimman innostuksen ravinnosta kiinnostuneiden kesken aikaansaivat ehdottomasti mauste- ja sitruskasvit. Monta metriä korkea kanelipuu aiheutti vaimossa tasajalkaa hypähtelyä, vaniljakasvi muistutti, ettemme tiedä hevon*** siitä, miltä ruokamme näyttää ennen käsittelyä ja hedelmien painosta notkuva greippipuu sai pohtimaan kasvitieteellisessä puutarhassa tapahtuvan näpistyksen mahdollisia seuraamuksia.

Parasta tässä turkuudessa on, että puutarha on avoinna joka päivä, ulkopuutarhaan pääsee ilmaiseksi ja alueella saa yllätykseksemme kulkea vaikka koiran kanssa. Ensi kerralla osaamme myös hypätä bussiin Pikku-Karhu kainalossa - lapsenvahtia on turha vaivata, koska koko puutarhan alueella on vaivatonta kulkea lastenvaunujen kanssa.

Ulkopuutarhan vielä vähän väritöntä maisemaa piristää veistosnäyttely.

Kohteen faktat


  • Puutarhaan pääsee helposti autolla, bussilla nro 8 (Kauppatori - Ruissalo) ja pyörällä
  • Avoinna joka päivä
  • Ulkopuutarha on ilmainen ja helppokulkuinen esim. lastenvaunujen kanssa
  • Sisäpuutarha 3 euroa (opiskelijalle) ja hieman ahdas, jos olet pläski
  • Hyvät munkit ja lounasmahdollisuus