WAMissa suurin kaikista on rakkaus

Vielä tämän viikon ajan Wäinö Aaltosen museossa on esillä näyttely Suurin kaikista on rakkaus?. Vaimo on kiskonut Puolisoa hihasta aina kesäkuun puolestavälistä saakka, jotta näyttelyyn päästäisiin yhdessä. Pari viikkoa sitten lukuisat yrityksiksi lysähtäneet ponnistelut jäivät historiaan, kun viimein yhtaikaa käsillä oli aikaa, energiaa ja museoon sopivan sävyisä Pikku-Karhu.

Suurin kaikista on rakkaus? markkinoi itseään rakkauden monia puolia tutkailevana näyttelynä, mutta pääosin teokset lähestyvät teemaa lempeällä huumorilla, ilolla ja kepeällä erotiikalla. Näin suuri positiivisuus saa kokonaisuuden joskus vaikuttamaan pintapuoliselta, koska se ei ui erityisen syvissä vesissä (lue: heittäydy melankoliseksi). Vaimo jäi kaipaamaan enemmän, Puoliso sai riittämiin.

Valtaosa töistä herätti yllättävän paljon tunteita. Lieneekö syy lähtökohtaisesti Aivoparin mielentilassa, joka rakkaudelle pyhitettynä lauantaina vallitsi, vai voisiko kunnian antaa muitta mutkitta onnistuneelle näyttelylle? Rakkausnäyttely muistuttaa niin yksittäisiltä osiltaan kuin kokonaisuudessaan niin paljon erinäisiä Vaimon mieleen painuneita Kiasman näyttelyitä, että kumarrus on tehtävä WAMin suuntaan.

Taiteiden yö muutti näyttelyn rakkauslaulukaraokeksi.

Erityisen onnistunut on Markus Kåhren Ravintola Pidot, huone, jossa saa istua ravintolapöytään ja osallistua keskusteluun rakkauden olemuksesta muun muassa Piitu Uskin, Claes Anderssonin ja Mauri Ylä-Kotolan kanssa. Pidoista on saanut nauttia aiemmin Tampereella, jossa se on ollut Tapaus. Näin nytkin: Vaimon sai "ravintolasta" pois vain Pikku-Karhun jämerä komennus. Jo yksin Kåhren takia WAMiin kannattaa nyt mennä. Toinen hyvä syy on Pasi Tammi, joka leikkii genesis -symboliikalla ja antaa Eevalle uusia, kiinnostavia ulottuvuuksia. Vaimo arvelee, että Tammen tarinarikkaille töille yksinään voisi lahjoittaa koko näyttelyn nimen.

Pikku-Karhu kulkee WAMissa mukana kuin matkalaukut hotellissa: välimatkat rullaillaan itse, mutta henkilökunta vahtaa oikeaa hetkeä ja rientää apuun ennen kuin sitä ehtii kaivatakaan. Lastenvaunut kulkevat kätevästi hissillä kerroksesta toiseen. Kyllä vain, henkilökunnan avustuksella, nappiakaan ei tarvitse itse painaa. Suhtautuminen Pikku-Karhuun on lämmin eikä Aivopari joudu kiemurtelemaan siinä ikävässä tunteessa, että välillä vähän ääntelehtiväkin vauva ei olisi tervetullut museoympäristöön. 

Jälkipyykki on melkein antoisampi kuin itse näyttely, sillä Aivopari on tulkinnut monia töitä hyvin eri tavoin. Vierailu museossa kantaa Aivoparilla aika pitkälle, kun siitä vielä viikkojenkin jälkeen riittää keskusteltavaa. Vaimo myös harkitsee menevänsä Ravintolaan uudestaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Kukapa tietää...jos nurkkapöytään piiloutuu, niin ehkä huoneeseen voi jäädä asumaan?

Kohteen faktat:

• Suurin kaikista on rakkaus? -näyttely on koettavissa sunnuntaihin 8.9.2013 asti
• Liput 6 €, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi
• Vaunuilu WAMissa on helppoa, ja museosta saa myös tarpeen vaatiessa lainata kevyitä rattaita Pikku-Karhua isommille lapsille